.jpg)
ღ꧁ღ Hei teille, jotka tänne eksytte ღ꧂ღ
En ole aiemmin pitänyt minkäänlaista blogia, joten tämän on melkoista vägertämistä näin alkuun. Otan neuvoja vastaa mielihyvin!
Kimmokkeen tähän sain varmaan siksi, että kun tuli täyteen kuusi kokonaista kymmentä niin mieleen tuli tehdä niitä asioita, mitkä ovat kulkeneet alitajunnassa mukana ties kuinka ja kauan. Ja tämä blogi on yksi niistä.
Olen lukenut seitsemän vuotiaasta asti. Ensin lasten ja nuorten sarjoja ja kirjoja mm. Viisikko- ja Sos-sarjat, Tiina kirjat. Pieniä Naisia-kirjan sain isältäni joululahjaksi. Se oli mieltäni järkyttävä kirja, kun yksi tytöistä kuoli.
Kolme muskottisoturia-sarjan luin ollessani neljännellä luokkaa, kun se löytyi meidän omasta kirjahyllystä. Voi, että ne olivat jännittäviä. Äitini huolehti, tai paremminkin yritti huolehtia, että saisin unta riittävästi ja hän rajoitti lukemistani. Mutta olin mukamas ovela. Olin varannut tyyni alle taskulampun ja luin peiton alla piilossa sen valossa. Kuinkahan moni lapsi onkaan näin tehnyt. Sanoisin, että monet!
Murrosiässä viimein siirryin aikuisten kirjoihin. Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläinen teki valtavan vaikutuksen. Silloin myös löysin Agatha Christien dekkarit. Mikä löytö! Luin varmaan koko tuotannon, kun luin myös hänen salanimellä, Mary Westmacott, kirjat myös.
Muistan lapsuudestani, että isäni luki aina. Kirja kulki hänen mukaan milloin minnekin eli mitä ilmeisemmin sain häneltä innostukseni.
Olen ennen äidiksi tulemista matkustanut vuosia. Esim. kun olin Amerikassa, jossa asuin jonkin aikaa, niin hain kirjastokortin lähimpään kirjastoon.
80-luvun loppupuolella Thaimaassa, Ko Samui saarella, asuessani pengoin turisteilta jäämiä kirjoja ja löysin mm. ruotsiksi kirjoitetun Agatha Christien kirjan "Mordet på Orientexpressen", jos muistan nyt oikein.
Raskausaikanikin luin ison kasan kirjoja, kun ei saanut liikkua keskenmenouhan takia.
Eli käytännöllisesti olen lukenut läpi elämän. Välillä ihmettelen miten siinä on muutakin elämää väliin mahtunut.
En vielä tiedä millainen kirjablogi tästä kehkeytyy, kun mielessäni on paljon ideoita, mutta en tiedä miten ne toteutetaan. Tyttäreni ja lapsenlapseni ja kissani ovat suuressa roolissa elämässäni eli on hyvin todennäköistä, että jotain tulen heistä kertoilemaan. Runoja myös rustailen ja seuraan hieman taidetta.
Mutta pääsääntöisesti tämä on kirjablogi, johon pyrin tuomaan esille tuntemuksiani ja ajatuksiani lukemistani kirjoista, jotka ovat tavalla tai toisella tehneet minuun vaikutuksen.
En ehdi bloggaan jokaista kirjaa, jonka luen. Luen siksi nopeasti, että en ehtisi sellaista määrää mitenkään bloggaamaan. Olen siis täysin parantumaton himolukuja. Saatan myös antaa jonkinlaista negatiivista palautettakin. Koetan olla spoilaamatta, mutta ehkä annan jotain hentoja vihjeitä kirjan juonesta, sillä sitä minä kaipasin kun luin tolkuttoman määrän blogeja etsiessäni kirjoja luettavakseni.
Iloisia kirjaelämyksiä
ja toivottavasti myös blogielämyksiä
Kirjamummi✿⊱╮
Onnea uudelle blogille♥♥ Kohta huomaat, miten annoit pikkusormen ja se vei koko käden:) (En haluaisi huomauttaa, mutta ihan pakko, tekstisi noilla väreillä ei näy kunnolla ja minulla on uudet silmälasitkin.) Kuule, tämä nainen oli niin kova lukemaan, että kun oli kesken Aino Kallaksen Päiväkirjat, luin niitä anoppilan kauniissa puutarhassa ja vaikka alkoi tuntua, että jotain tapahtuu, sanoin, että en lähde ennen kuin saan tämän loppuun. Eli silleen esikoisen kanssa. Hyvää jatkoa♥
VastaaPoistaKiitos Leena <3 Juuri tällaisia mielipiteitä tarvitsen, jotta voisin tehdä blogistani helposti lähestyttävän. Kiitos, sinä ihan tutorini <3
VastaaPoista