lauantai 21. tammikuuta 2023

Luetut E-kirjat 2023

 


Kaikille blogini lukijoille oikein lukurikasta ja oivaltamisen riemua tälle alkaneelle vuodelle 2023


Vuosi 2023 lähti lukemisessa tavallista hitaammin käyntiin. Siihen on monta syytä ja tärkein ehkä: olen alkanut kaivat suomalaista luettavaa, mutta koen vaikeaksi löytää mieleistä luettavaa.

****


Luetut E-kirjat 2023 (lisätty kirjoja 10.2.): 


Valerie Keogh: 

  • Secret between us 
  • The Widow 

Minka Kent: 

  • Unmissing
  • The silent woman

Ellery A. Kane: 

  • The good wife

J.R Ward: 

  • The Viper

Johns Grisman: 

  • Witness to a trial

G. H. White:

  • Her passion to kill
  • Stalking evil

Daniel Hurst:

  • The doctor´s wife
  • He was a liar

Patricia Macdonald:

  • Sisters

torstai 15. joulukuuta 2022

Luetut E-kirjat 2022

 



2022 lokakuusta lähtien luetut E-kirjat,

joita en ole tehnyt bloggauksta  : 


Jackie Collins: 

  • Hollywood Wives 
  • Hollywood Husbands
  • Hollywood divorces


Lucky Santangelo-sarja: 

  • Chances 
  • Lucky 
  • Lady Boss 


Freida McFadden:

  • The Ex
  • The Inmate
  • Do you remember me
  • The wife upstairs
  • The locked door
  • The surrogate mother
  • Do Not Disturb
  • Never lie


Stephenie Meyer:

  • The Chemist


Lisa Hilton:

  • Domina
  • Ultima


Minka Kent: 

  • The perfect roommate 
  • When I was you
  • The trophy wife 


Patricia MacDonald:

  • Married to a stranger


Sandra Brown:

  • Mirror image


Sidney Sheldon´s (Tilly Bagshawe): 

  • The silent widow


J.R.Ward:

  • Lover Eternal
  • The Savior
  • The Sinner
  • Blood truth
  • Prisoner of Night
  • The Jackal
  • Dark lover





sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Lisa Hilton: Maestra


 Lisa Hiltonin Maestra:

Nainen jota mikään ei pysäytä

Vuoden 2016 trilleritapaus: taideväärennöksiä, luksuselämää ja pitelemätön naispäähenkilö.

Päivisin Judith Rashleigh raataa lontoolaisessa taidehuutokaupassa. Iltaisin hän hankkii lisätienestejä maksettuna seuralaisena pahamaineisessa samppanjabaarissa. Kun Judith on vähällä paljastaa suuren taidehuijauksen ja saa potkut, hän tarttuu upporikkaan asiakkaan tarjoukseen ja lähtee Ranskan Rivieralle. Kohtalokkaan kuolemantapauksen seurauksena hänen on astuttava lain väärälle puolelle.

Älykäs ja itsevarma Judith harhauttaa häikäilemättömästi takaa-ajajia paetessaan halki Euroopan. Mutta vaarantavatko tunteet lopulta hänen tiensä menestykseen? Maestra aloittaa trilleritrilogian, joka on seksikäs, sokeeraava ja houkuttelevan dekadentti. Kirjan pohjalta on tekeillä elokuva.(kirjan mainosteksti)


Näkemyksiä: 

No johan oli kirja! Tässä tuntee itsensä todella buritaaniksi, kun nuo seksikohtaukset nostattelivat kulmakarvojani. Toisaalta minua kiinnostaisi tietää, että onko tosiaan olemassa kirjan mukaisia seksiclubeja, missä voi toteuttaa hurjimmatkin seksifantasiat. 

Tosin en oikein osu kohderyhmään iältäni, sillä nuo kokeilut ovat puolet minun ikäisteni sarkaa. Haluaisin silti tietää. Wirn.

Kirjan päähenkilö, Judith Rashleigh, on psykologisesti hyvin kiinnostava minun aina niin uteliaalle mielle; kun on kyse ihmisistä, ketkä astuvat tiettyjen mielenterveyden normien ulkopuolelle ja vielä pärjäävät siellä. Toiset jopa menestyen, kuten meidän Judith.

Hän omaa laajat tiedot taiteesta ja hyvin kouluttautunut myös omatoimisesti. Enemmän kuin esim. hänen pomonsa ja Judith itse tietää sen. Hänen sisälleen on kasvanut syvä raivo siitä, että hänet on koko elämänsä ajan järjestelmällisesti ihmiset aliarvioineet ja ylenkatsoneet.

Hän elää hyvin rikasta elämää sisällänsä ja ulospäin hän vaikuttaa hiljaiselta ja asialliselta hoitaen työnsä hyvin ja moiteettomasti. Voisi melkein sanoa ikävästi, että hän on se harmaa hiiri.

Mutta millainen hiiri: hän puhuu sujuvasti useampaa eri kieltä, hän kouluttanut englannin kielestään kaiken murteen pois ja puhuu, kuten yläluokkaiset sisäoppilaitoksen käyneet.

Judith on hyvin tarkka ja siten hän tulee hoksaneeksi, että hänen työpaikalleen on tuota väärennetty taulu. Taulu aiotaan myydä hänen työpaikkansa taidehuutokaupassa yli 100 miljoonan punnalla.

Judith toimii kuten pitääkin: ilmoittaa pomollensa, että taulu on aivan varmasti väärennetty ja että hän on sen tarkkaan tutkinut, kuten hänen ammattinsa edellyttää.  Judith yllätyksekseen löytääkin itsensä potkut saaneena ja raivon malja alkaa viimein läikkyä ylitse. 

Mitä Judith ei vielä tiedä, että koko väärennys ketjun takana häämöttää todelliset rikolliset mm. rikkaat oligarkit, hänen suunnitellessa sopivaa kostoa entiselle pomollensa.  

Judith nokkelaana naisena hoksaa tilaisuuden saada itselleen harkinta-aikaa mitä tehdä seuraavaksi, kun hänet palkataan asperger-syndrooma omaavan miljonääri neron tyttöystäväksi Rivieralla risteleilevälle luxus-jahdille, jotta rikkaan-miesten-saalistajat pysyisivät aisoissa.

Se onkin hiljainen vaihe tarinassa. Mitä nyt Judith rietastelee heti tilaisuuden tullen merimiehen kanssa, joka on määrätty kuljettamaan häntä pitkin merta moottoriveneellä.

Judith luo nahkansa uudestaan ja hänestä kehkeytyy todella upea perhonen seuraavien kuukausien aikana, mutta kyllä siitä saa muut maksa hengellään: kirjamellisesti. 

Nimittäin Judithsta kehittyy ihan varteen otettava tappaja, sillä hän ei paljon kursaile, jos joku osoittautuu hänelle uhaksi. Mikä on myös omiaan nostamaan panoksia hänen perässään jahtaavien rikollisten taholta.

Tämä on myös jostain näkövinkkelistä kasvutarina, kun Judith löytää itsestään uusia piirteitä ja puolia mm. oppien arvioimaa ihmiset hyvin tarkasti ja käyttämään heitä omiin tarkoituksiinsa. Hän ei enää suostu olemaan se harmaa hiiri!

Paikoitellen on todella jännittäviä kohtia, kun jännittää, että miten Judith nyt tuostakin pulmasta selviää. Mutta mikään action kirjahan tämä ei ole. 

Taidemaailmaankaan ei uppouduta vaan sliipataan vain pintaa, mikä mielestäni oli yllättävän kiinnostavaa. Esim. se miten äärimmäisen pikkutarkkaa homma on väärentää taulu: kaikki aineosat pitää etsiä pitkin maailmaa, että ne ovat oikeanlaatuisia ja -ikäisiä. Siis ihan uskomattoman kiehtovaa.

Tässä trilogian ensimmäisessä osassa tehdään pohjaa sille miten Judithista kuoriutunut arvostettava  nuori nainen, tyylikäs, kaunis ja vaikuttava nainen. Suosittelen lukemaan myös toisen osan Domina ja kolmannen Ultima.

Sillä, jos pidät hieman rauhallisemmasta tahdista ja viihdyttävästä kirjasta/kirjasarjasta niin tämä on juuri sitä monipuolisuudessansa. 

Niin ja unohtamatta niitä seksifantasioita heh :D


Mielenkiintoisia lukuhetkiä

✿⊱╮   Kirjamummi


#psykologinen #jännitys #rikos #murha #oveluus #jetsetelämä #naisellisuudenvoima #eroottinen kirjallisuus

 


  


 

torstai 17. marraskuuta 2022

Laure Van Rensburg: Ei muita kuin me


Laure Van Rensburgin Ei muita kuin me:

 

Steven: komea ja arvostettu professori. Ellie: arka mutta älykäs kirjallisuudenopiskelija.

Ensimmäinen yhteinen viikonloppumatka kaukana New Yorkin kuhinasta. Täydelliset olosuhteet romantiikalle? Ehkä, jos lumimyrsky ei saartaisi heitä syrjäisen talon vangeiksi - ja edes toinen heistä olisi puhunut totta (kirjan takakannesta).


Ellie on 23-vuotias opiskelija ja Steven on häntä melkein yhden sukupolven vanhempi professori. Heitä itseään ei haittaa suuri ikäero. Steven vain nauttii siitä miten he herättävät huomioita, kun hänellä on kaunis nuori nainen kainalossansa. Ellietä huomio hämmentää ja hän ei oikein pidä juhla tapahtumista, kun ei yleensä tunne sieltä ketään kenen kanssa jutella.

Ellie löytää suunnittelemalleen romanttiselle viikonlopulle paikan ja Stevenin suostumuksella vuokraa sen..

Steven on innoissaan, kun hän saa pitää Ellien täysin itsellään ja unelmoi jo miten se aika vietetään - makkarissa. Ajomatka sujuu nopsasti, kun Ellie nukahtaa etuistuimelle ja Steven unelmoi tulevasta seksin määrästä ajaessaan autoa.

Vuokramökki osoittautuu ulkoiselta olemukseltaan moderniksi. Useilla isoilla ikkunoilla varustetuksi kaksikerroksiseksi tyylikkääksi taloksi, joka todellakin on syrjäisessä paikassa.

Ei naapureita lähimaillakaan vain meren ranta kävelymatkan päässä metsän läpi kuljettaessa. Ei puhelinta häiritsemässä eikä kännykässä kenttää. Eli ihanne paikka, kun todella haluaa omaa rauhaa.

Kirjan minä-kertojina toimivat Ellie ja Steven. Heidän välissään kulkee päiväkirja kirjoitukset lyhyinä kirjoituksina, mikä tulee olemaan merkittävät kirjan juonen kannalta ja erityisesti lopun. Tarina kulkee hyvin sujuvasti kappalejaon lyhykäisyydestä huolimatta.

Ellien ja Stevenin tapaamisesta ja suhteesta saa lukija tietää kaiken muun keskustelun ja tapahtumien ohella. Sillä ne ovat ovelasti siroteltu mukaan (kun nykyään taantumat ovat niin IN), eikä tuo tyyli ole vähääkään tylsistyttävä.

Lumimyrsky yllättää ja sulkee heidät talon vangiksi ja pölläyttää samalla pinnan alla kuhisseet salaisuudet, jotka kärkkäänä ovat odottaneet, esille pääsyään. Huh!


Näkemyksiä:

Ensinnäkin tuon esille sen, että on aivan valtavan ihastuttavaa lukea näin sana rikasta käännöskirjallisuutta. Kirjailija kuvailee ympäristöä ja tapahtumia niin värikkäästi, että sitä tempautuu kokijaksi tarinaan mukaan.

Tällainen on todellinen psykologinen trilleri. Se kaivautuu kerronnan avulla ihmismielen syövereihin. Tämä on tarina siitä miten paljon psyyke kestää manipulointia ja provokaatiota, että ihmisen minä-kuva alkaa muovautumaan uudelleen ja se syvällinen meissä asuva raadollisuus pääsee esiin.

Silti tämä ei ole oppikirja vaan tämä on todella pelottava kirja minun mielestäni. Mutta kaikesta pelottavuudestaan huolimatta tarina on niin kiehtova, että sormeni ovat liimautuneet kirjan kansiin kiinni ja silmäni lentävät kirjaimilla.

Myönnän, että olen hieman näivettynyt sanontaan "koukuttava", mutta nyt on kertakaikkisen pakko myöntää, että tämä kirja on juuri sitä!

Siellä sitten hilluin kirjan juonittelun aiheuttamassa koukussa kuin kaupassa odottavat joulukinkut.


Jännittävä lukuhetkiä

✿⊱╮ Kirjamummi


#psykologinen #trilleri #jännitys #koukuttava #kosto

keskiviikko 2. marraskuuta 2022

Freida McFadden: Kotiapulainen


 Freida McFaddenin Kotiapulainen (e-kirja)

Äskettäin vankilasta vapautunut Millie saa riemukseen kotiapulaisen paikan varakkaasta newyorkilaisperheestä. Autossa asumiseen verrattuna Winchestereiden koti on unelmien täyttymys.

"Tervetuloa perheeseen", Nina Winchester sanoo, kun puristan hänen tyylikästä, hyvin hoidettua kättään. Hymyilen kohteliaasti ja katsastan samalla ympärilläni ja huomaan meidän seisovan marmorikäytävällä. Täällä työskentely on viimeinen mahdollisuuteni aloittaa alusta. 

Andrew Winchester ojentaa kätensä minua varten. On vaikealla olla huomioimatta miten komea mies hän on. Ruskeat silmät, tuuheat mahongin väriset hiukset ja seksikäs kolo leuassa.

Millie saa ullakolle tehdyn huoneen käyttöönsä. Hänestä on hienoa ajatus siitä, että saa mahdollisuuden nukkua jalat suorana ja oikeassa sängyssä.

"Miksi...?", selvennän kurkkuani. "Miksi huoneen lukko on ulkopuolella eikä sisäpuolella?" Nina vilkaisee lukkoa ja selvittää:" Oh. Tätä on käytetty kaikenlaisena varastona. Kun Nina häipyy huomaan sulkiessani ovessa olevat jäljet: aivan kuin joku olisi kynsinyt ovea. Olenpa säikky ja paranoidinen, Millie rauhoittelee itseään.

Uuteen onneen tulee kuitenkin säröjä, kun osoittautuu, ettei työ olekaan ihan tavallisen kodin huolenpitoa, sillä Millie kohtaa joka aamu samanlaisen järkytyksen.

Sama näky joka aamun, kun tulen alas ullakolta. Joku ei olisi voinut tehdä tästä talosta likaisemman, jos hän olisi yrittänyt. Jokainen huone talossa on likainen. Esim. sohvapöydän pizzalaatikossa on vielä kaksi pizzaviipaletta, ja laatikon pohjalle on roiskunut jotain tahmeaa ja pahanhajuista. Se on vuotanut läpi ja laatikko on liimautunut sohvapöytään. Kestää tunnin liotuksen ja 30 minuuttia intensiivistä hankausta saadakseen kaikki puhtaaksi. Keittiö on pahin. Sen lisäksi, mitä itse roskakorissa on, keittiössä on kaksi roskapussia, jotka roiskuvat sisältöineen. Toisessa pussista on halkeama pohjassa ja kun nostan sen viedäkseni ulos, kaikki roskat menee joka paikkaan. Haju on aivan hirvittävä. Yökkään, mutta saan juuri estettyä oksennuksen tulon. Minulta menee seitsemän tuntia kaiken siivoamiseen.

Vähitellen perheen äiti Nina ja tytär Cecelia alkavat käyttäytyä oudon vihamielisesti Millietä kohtaan. Talon ilmapiiri käy yhä painostavammaksi. Millie ei ymmärrä mitä hän tekee väärin.

Nina pitää lasia valoa vasten ja sanoo:"Tämä on likainen. Tuo minulle uusi lasi!". "Ei se voi olla likainen", minä sanon, "otin sen juuri astianpesukoneesta." "Se on tahrainen! Tuo minulle uusi!", vaatii Nina. 

"Pysy illat ja yöt ullakkohuoneessasi. Tämä olohuone ja TV ovat vain perheen käytössä. Ymmärrätkö?", Nina sanoo ylhäisesti. "Ymmärrän.", vastaan hänelle.

 "Sanoit, että haluat bologna-voileivän. Tein sinulle bologna-voileivän." "En sanonut haluavani bologna-voileipää", Cecelia väittää: "Sanoin, että haluan abalone-voileivän!" Tuijotan häntä suu auki. "Mikä tuo on?", Cecelia murahtaa turhautuneena ja heittää voileivän maahan. Leipä ja liha erottuvat, laskeutuvat kolmeen erilliseen kasaan matolle. Ainoa positiivinen asia on, että en käyttänyt mitään majoneesia.

Viisainta olisi varmasti lähteä, mutta perheen isä Andrew auttaa Millietä kestämään Ninan häijyyttä, eikä Milliellä ole muutakaan paikkaa, minne mennä. 

Nina on niin onnekas. Hänellä on kaikki. Hänellä tämä unelmien talo, tonneittain rahaa ja aviomies joka on ystävällinen, hauska, varakas, huomaavainen ja… no, aivan upea.

Ehkä minä vain kuvittelee kaiken? Nina ja hänen tyttärensä vihamielisyyden, Millie ajattelee, enhän ole ennen tällaista työtä tehty. Ja toisaalta kuitenkin Andrew on niin hurmaava, että häneen voisi rakastua, Millie haaveilee. 

Näyttää siltä, ​​että olin oikeassa Ninan suhteen.

 Hän ei tiedä, että tämä on vasta alkua.


           

Näkemyksiä:

Johan oli jännä kirja. Minusta tuntui, etten ole pitkään aikaan lukenut näin mielenkiintoisella ja moniulotteisella tavalla kirjoitettua psykologista trilleriä. 

Tarina lähtee liikkeelle hyvin rauhallisesti. Voi jopa tuntua, että eihän tässä ole mitään erikoista. Taas vain yksi rikas rouva hyppyyttää alentavasti kotiapulaistaan.

Lapsi on pilalle hemmoteltu ja mies hieman syrjässä, mutta tehden vaikutuksen silloin, kun tulee muiden joukkoon.

Millie elämä oli todella viimeisen päälle surkeassa tilassa ennen kuin hän aloitti kotiapulaisena . Ainoa mikä eroitti Millien kadulla asuvista ihmistä oli se, että hänellä oli kotina auto. Ja töitä oli vaikea saada ilman suosituksia. 

Työ Winchestereiden luona on vihon viimeinen vaihtoehto ja siksi Millie päättää kestää kaiken mitä tuleman pitää. Hän nielee nöyryytyksensä ja kiukkunsa. Vähäisen vapaa-ajan hän käyttää haaveiluun. 

Kaikki ovat varmaan nähneet muurahaiskehon missä liikutaan, mutta hallitusti ja tasaista vauhtia, mutta jos sohaiset sinne niin voit omin silmin nähdä, mikä kaaos siellä kehkeytyy.

Tarinaa tulee vipinää toisesta osasta lähtien, kun kirja on vinhasti jaettu ikään kuin kolmeen pieneen osaan. Minä-kertojina toimivat Millie ja myös Nina.

Tarinan gran finale ei vienyt pelkästään tuolia altani vaan maton ja lattiankin.  Ettäs oli ovela lopetus!

He, joilla on kokemusta Freida McFaddenin kirjoista niin voivat ehkä arvailla. Hänen tyyliinsä, lukemani mukaan, kuuluu yllättävät juonenkäänteet.

Minulle Freida McFadden on uusi tuttavuus, mutta ihastuin hänen tyyliinsä niin perusteellisesti, että aloitan tänään uuden e-kirjan. 


Mielenkiintoisia lukuhetkiä 

 ✿⊱╮ Kirjamummi


#psykologinen #trilleri #jännitys #petos #murha #juonnikkuus #ihmisarvo #cosygrime


ps.Kirja on sen verran uusi, että joissakin kirjastoissa on tilauksessa, kuten esim. minun, ja siksi luin tämän e-kirjana. Varmaan isompien kaupunkien kirjastosta tämä jo löytyy.


















sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Nita Prose: Huonesiivoja


 Nita Prosen Huonesiivoja:

Molly Gray työskentelee huonesiivojana Regency Grand-hotellissa ja hän on hyvin ylpeä siivoojan taidostaan, jotka hän oppinut muutama kuukausi sitten menehtyneeltä mummultaan. Molly on hyvin perusteellinen kaikessa mitä hän tekee ja tykkää noudattaa selkeitä rutiineja.

Mummulla oli tapana sanoa: Jos rakastaa työtään, elämässä ei ole yhtään raskasta raadannan päivää. Ja oikeassa hän oli: jokainen päivä on minulle ilo. Synnyin tekemään tätä työtä. Rakastan siivoamista. Rakastan kärryjäni ja työasuani.

Molly on ollut koulukiusattu ja tietynlainen kiusaaminen jatkuu myös hänen työpaikallaan, kun ihmiset eivät ymmärrä Mollya. Hänen tarvettaan puhua totta, suoraan ja pitää sopimuksista kiinni. Muut näkevät hänet omituisena, kylmäkiskoisena, pikkutarkkana, kummajaisena ja he kutsuvat häntä Moppi-Mollyksi.

Minulla on nimittäin usein hankalaa sosiaalisessa tilanteissa. On kuin kaikki pelaisivat mutkikasta peliä, jonka konstikkaat säännöt ovat heille tuttuja, kun taas minä olen aina mukana ensimmäistä kertaa. Loukkaan vaikka tarkoitukseni on kehua, tulkitsen kehonkieltä väärin, sanon vääriä asioita väärään aikaan. On pelkästää mummun ansiota, että tiedän, ettei hymyä aina kannata tulkita iloisuuden merkiksi. Joskus ihmiset hymyilevät, kun joku on heidän mielestään naurettava.

Hänen mummunsa on vuosien aikana opettanut Mollylle mielenhallintaa siten, että hän mielessänsä pyyhkii muiden ikävät puheet ja teot.  Ja korvaa ne miellyttävillä tapahtumilla ja siten auttaen lieventämään omaa mielipahaansa. 

Mollyn toinen tehokas selviytymiskeino on hänen mummunsa opettamat sutkautukset ja niitä Molly käyttää omassa mielessänsä.

Et voi kuin tehdä parhaasi! Mitä teetkin, tee se hyvin! Kova työ palkitaan!

Mummo myös painottanut sitä, että kaikissa tilanteissa pitää osata käyttäytyä mallikkaasti. Ja siten Molly toimii: hän on äärimmäisen kohtelias kaikkia kohtaan riippumatta siitä, miten ihmiset häntä kohtelevat; ihan ihmisten ällistymiseen asti tilanteissa, joissa ei uskoisi, että joku voisi käyttäytyä kohteliaasti.

Mollyllä on ystäviä hotellin työntekijöissä: ovimies Preston ja Juan astioiden pesiä keittiössä. Ja Rodney baarimikkona työskentelevä "komistus", kuten Molly hänet näkee.

Mollylle ystävät ovat tärkeitä ja toimivat perheen vastineena. Kun Rodney pyytää Mollyltä apua niin toki hän auttaa, vaikka avun antaminen hieman rikkookin sääntöjä. Mutta, koska pyytäjänä on nimenomaan Rodney niin Molly ei voi kuin suostua.

"Et ilmeisesti tiedä kaikkea kaveristasi Juanista", Rodney sanoi. "Hänellä ei itseasiassa juuri nyt ole oleskelulupaa. Hänen työvoimassaoloaika loppui ja hän työskentelee hotellissa laittomasti. Rodney jatkaa, "Katsos, olen joka ilta salaa järjestänyt Juanille aina eri huoneen hotellista, jotta hänen ei tarvitse nukkua kadulla. Kukaan ei saa tietää tästä, tajuathan? 

Molly on niin silmät ja suu täynnä Rodneytä ja tämä upeutta hyvänä ihmisenä ja niin hän järjestää joka ilta Juanille ja myös hänen kahdelle ystävälleen vapaan huoneen. Heti aamusta hän siivoaa miesten käyttämän huoneen ihmetellen, miten tomuisia ne miehet voivatkaan olla.

Molly myös hieman lähentyy VIP asiakas pariskunnan nuoren vaimon, Gisellen, kanssa. Aviomies Herra Black on tyly, epäkohtelias ja Molly saa selville, että hän pahoinpitelee vaimoansa. 

Gisella vastaavasti kohtelee Mollya kuin vertaisenaan ja Molly ihaillen toivoisi, että hänelläkin olisi ne ominaisuudet mitä Gisella on:kaunis, tyylikäs, hienostunut ja sujuvapuheinen.

Sitten alkaakin yllättävien tapahtumien sarja: Molly löytää Herra Blackin kuolleena vuoteesta vaatteet päällänsä, tosin Molly ei heti sitä tajua vaan alkaa siivoamaan. Mutta kun Herra Black ei tunnu reagoivan mihinkään ääniin niin Molly päättää tarkistaa hänen vointinsa ja toteaa hänen kuolleen. Se sekoittaa Mollyn. Hänellä ei ole ohjeita, miten toimia täysin uudessa tilanteessa. Ja lopulta hän hätääntyy niin paljon, että pökertyy.

Lopulta viranomaiset saadaan paikalle ja ensin oletetaan, että Herra Black on kuollut luonnollisesti, mutta sitten alkaakin epäilykset heräämään. Vaimo, Gisella, on kadonnut ja Molly löytää itsensä sellien takaa. 

Kekseliäitä käänteitä alkaa tapahtumaan toinen toisensa jälkeen kuin villa lankarulla purkautuessaan - no sotkuhan siitä tulee. Miten käy sympaattisen ja herkkä uskoisen Mollyn, kun häntä syytetään murhasta?

                     Aika on koittanut.


Näkemyksiä: 

Pidin todella paljon kirjasta ja luin sen siltä istumalta, kun en malttanut pistää pois. Se hieman häiritsi, että Mollyn erikoisuutta ei selkeästi selvitetty vaan hänen käytöksessään oli ristiriitaisuuksia, mutta suotakoot, kun oli muutoin erinomainen juoneltaan.

Ehkä oli minun pikkutarkkuuttani, että mielestäni kirjassa epäsuorasti painotettiin hyvän ja pahan eroa, jollei ihan suoraankin. Riippuu tulkitsijasta. 

Mutta se ei haitannut juonikuvioita vaan se enempi vahvisti kirjan juonen erilaisuutta. Sillä - jos Molly olisi ollut täysin sellainen millaisia ihmisen nyt karkealla kädellä yleistäen ovat - niin tämä kirja olisi ollut ihan tusina tavaraa vaan kun ei ole.

Olihan tässä ihan ponttikin, joka hyvin alleviivattiin: se miten tietyssä ammatissa toimivat ihmiset ovat tietyille ihmisryhmittymille elottomia ja siten heitä voi kohdella kuin sitä kuuluisaa kapista koiraa.

Olin ihan varma, että arvaa miten kirja loppuu, mutta en onnistunut. Kirja loppui aivan loistavasti!


Mielenkiintoisia lukuhetkiä

✿⊱╮ Kirjamummi


#psykologinen #jännitys #rikos #murha #petos #cosycrime


Ps.kirjasta on suunnitteilla Hollywoodin tekemä elokuva. 




sunnuntai 16. lokakuuta 2022

Tess Gerritsen: Syytön


 Tess Gerritsenin Syytön: (e-kirja)

Miranda Wood luulee saaneensa vihdoinkin Richard Tremainin, rikkaan ja naimisissa olevan entisen rakastajansa, ymmärtämään, että heidän suhteensa on ohitse – kunnes löytää tämän puukotettuna kuoliaaksi Mirandan omasta sängystä. Hänen omalla keittiöveitsellään!

Miranda on ilmeinen epäilty, ja hän näyttää vielä syyllisemmältä, kun anonyymi maksaa hänen sadantuhannen dollarin takuunsa.

Oliko tämä ystävällinen teko, jonka tarkoituksena oli ostaa hänelle aikaa nimensä puhdistamiseen?

Vai yrittääkö joku manipuloida Mirandaa ja vetää hänet murhatun miehen pimeään ja salaiseen maailmaan, jossa kaikkien oletetaan olevan syyllisiä?

Maailman kaatuessa hänen ympärillään Miranda on siitäkin huolimatta päättänyt selvittää, kuka tappoi Richardin. Mutta syyttömyytensä todistamisesta voi tulla toissijaista, kun pitäisi pysyä hengissä voidakseen tehdä sen.


Näkemyksiä:

On mennyt vuosia, kun olen viimeksi lukenut Gerritsenin kirjoja. Miten olenkin saattanut unohtaa hänet. Höpsö minä! Hänen jännäri-kirjansa ovat juuri minulle sopivia, koska hänen kirjoissaan aivot eivät lentele seinätapeeteiksi tai suolet pursu vatsasta.Yök!

Gerritsen tekee kunnon avauksen raalla murhalla ja sitten alkaakin jännittävin osuus. Visuaalisena näin tämän kirjan ikään kuin palapelinä.

Osia on riittävästi ja monet tuntuvat hyvinkin sopivilta juuri siihen koloon ja muotoon, mutta juju onkin siinä, että ne vaan tuntuvat siltä, mutteivat ole sitä. Hah.Uusiksi meni!

Ai, että pidän tällaisesta lukijan harhauttamisesta. Saa oikein nauttia aivoparkani höyrytessä ratkaisua miettiessä ja samalla koettaa edes vilaukselta nähdä millaiselta kokonaiskuvan pitäisi näyttää. Eli kuka on murhaaja vai onko kuvassa kenties joku toinenkin.

Juoni ei polje paikallaan eikä ollut mitään turhaa vetkuttelua, vaan eteni välillä tasaisesti ja välillä vähän poukkoillen, kun jotain yllättävää tapahtui.

Roolihahmona Miranda on helposti pidettävä. Haavoittuvainen, mutta sitkeä kuin paljun oksa: taipuu vaan ei katkea.

Välillä oli niin jännittävää, että oikein säpsähdin lukemaani, että olin kaataa kuuman cappuccinoni suoraan syliini, kun en saanut katsetta irti läppäristä.


Antoisia lukuhetkiä

✿⊱╮ Kirjamummi


#psykologinen #jännitys #rikos #murha #cosycrime #kosto #romanssi


ps kirja on saatavissa kirjastosta